California for Good: SoCal, Kevättä Ilmassa!

Eilen oli ilon päivä, ehdin viimein katsoa The Walking Deadin uusimman jakson. Lisättäköön tähän, että olen erittäin onnellinen, että se vankila viimein lähti kuvioista. Eilinen oli myös suhteellisen hyvä päivä, koska ehdin hengata vähän tuolla yliopiston pelihuoneella ja voittaa bilispelin kaksi kertaa putkeen! Tämä viimeinen on tärkeää, koska en edes tiedä montako vuotta sitten olen viimeksi bilistä pelannut. Pian pystyisin myös sanomaan, että en tiedä montako kuukautta edellisen blogipätkän kirjoituksesta on, joten nyt on pakko käyttää tätä iltapäivän opiskelutaukoa kirjoittamiseen.

Kahvitauolla yhdessä yliopiston viidestä kahvilasta. Kahvilan logosta ulkopuolella johtuen luulin, että tämä oli Meksilonainen ravintola, joten kesti pari viikkoa, ennen kuin löysin jääkahvit myös kampukselta.

Olen varmasti joskus aiemminkin ollut väärässä asioiden suhteen, mutta nyt on tullut ajatustasolla ihan emämunaus. Munaus on tapahtunut siinä, kun kuvittelin olevani kiireinen syyslukukaudella. Se oli suorastaan lepoloma tähän tämänhetkiseen rummutukseen verrattuna. Mulla on yksi opintopiste vähemmän suoritettavana kuin syksyllä, mutta tulin valinneeksi sellaisia kursseja, että ei opiskelematta etene. Vähemmän en olisi pisteitä pystynyt valitsemaan, koska muuten olisin ollut laittomasti maassa.

Yhdelle kursseista, political science, en vielä toistaiseksi ole keksinyt mitään hyvää käännöstä, koska yhteiskuntaoppi kuulostaa liian lukiolta ja politiikkatiede ei noin sanana oikein kuulosta muuta kuin oudolta ja valtiotieteet…. no ehkä se sitten voi olla valtiotieteet. Mutta noista voi nyt itse kukin päätellä, mistä kurssista puhun. Tuo kyseinen kurssi nyt kuitenkin on varmaankin tämän lukukauden vaativin ja eniten aikaa vievä. Kerran viikossa on yhden kappaleen verran luettava ja tehtävä siihen liittyvät tehtävät. Tehtävien määrää per kappale en edes kuvaile, menisi tämä blogi siihen. Tähän lisättäköön vielä se, että meillä on joka toinen viikko välikoe. Se kuulostaa aika hurjalle, mutta olen miettinyt tätä asiaa omalle kohdalleni, että hyvinhän mulla on asiat. Mä ”vain” opiskelen, toisin kuin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kaverit ja tutut käy töissä 3-5 päivää viikossa. Tuota yhtälöä on aika vaikea käsittää, kun siihen lisätään vielä se, että oikeastaan kaikki kuuluu johonkin clubiin tai urheiluryhmään, jolla on harjoitukset viidesti viikossa. Tuota olen pohtinut, että mistä ihmeestä oikeasti riittää aika kaikilla ihmisillä kaikkeen tuohon, kun täälläkin on vain tietty määrä tunteja päivässä. Sain sitten sellaisen herätyksen tässä viikko sitten, että ei mun kavereista tai tutuista kukaan istu kokonaista päivää ja katsele leffoja. Amerikkalaisten vapaa päivä on se, kun ei tarvitse käydä kuin vain duunissa tai luennoilla. Pidän itseäni suhteellisen ahkerana ja aikaansaavana, mutta Joulun jälkeen ajattelin, että yritän kääntyä vähän enemmän tähän Amerikkalaiseen elämäntapaan, ja istuskella vähemmän Facebookissa. No en ole varma istunko vähemmän Facebookissa, mutta katson ehkä vähemmän leffoja. Keksin lisäksi lisätä urheilua neljästä kerrasta viikosta kahdeksaan kertaan viikossa. Tuota kahdeksan kertaa viikossa tahtia olen yleensä vetänytkin, mutta vuosi sitten kesällä ei oikein onnistunut. No nyt olen sitten iloisena aamukuudelta salin ovessa kiinni joka arki aamu ja juoksen päivän käyntiin, ja iltapäivällä sitten puntille.

Suomen visiitistä sen verran, että oli aika hauska nähdä, miten erilaiselta kaikki vaikutti, vaikka oli ollut poissa vain viisi kuukautta. Vaikka olen ennenkin ollut Suomesta pitkiä aikoja poissa, niin nyt ehkä olen kunnolla vasta ymmärtänyt, miten pieni Suomi on. Ei sillä, että siinä pienuudessa sinänsä olisi mitään pahaa. Kuitenkin aika moni asia on niin erilailla hoidettu, että ymmärrän aika hyvin niitä ulkomaalaisia, jotka tulee Suomeen ja valitettavasti lähtee samalla ovenavauksella… Mutta mulla oli todella mukava Joulu ja uusivuosi! Paljon kavereita ja sukulaisia. Sain jopa pakkasenkin kokea, kun mittari muuttui loskasta -20. Pakkasessa ei ole mitään vikaa, se on ihan mukava, varsinkin kun yleensä kylminä talvipäivinä paistaa aurinko. Paluulennon laskeutuessa LAXiin tuli kyllä silti aika kodikas fiilis. Auringonpaisteeseen oli mukava palata, varsinkin kun kevät oli jo alkanut täällä. Se sää joka on sellainen ”kohta tulee kylmempi” oli vaihtunut siihen ”kohta tulee lämpimämpi”. Lehdet oli alkaneet jo kasvamaan, jos olivat ikinä tippuneetkaan, ja alkajaisiksi oli viikon verran 30 asteen hellettä. En ole ennen kävellyt flip flopeissa tammikuussa, mutta tuli sekin nyt tehtyä.

Sain muuten Joululahjan myös Amerikassa vierailleelta Joulupukilta! Joka ikinen torakka on hävinnyt. Kaikki. Kaput. Ei yhtäkään ole näkynyt. Sivistynyt arvaus on, että joku muutti alakerrasta Joulun aikana pois ja se taloyhtiö myrkytti sen asunnon. Toinen arvaus on, että torakat säikähti kamalaa musiikkia, mikä tulee kaksi kerrosta alempaa joka ikinen ilta non stoppina niin pitkään, etten edes tiedä miten pitkään. Sinänsä en välitä, mitä musiikkia kukakin kuuntelee, mutta jotain alkuasukas musaa sieltä tulee, että jos olisin torakka, niin lähtisin mäkeen myös. Hyvä näin, ei tartte niitä tuholaismyrkkyjä suihkutella niin paljon. Meinas tässä viikko sitten mennä myrkyt ja pesuaineet sekaisin kun pöytää luuttusin. En sitten onneksi desinfioinut ruuanvalmistustasoja torakkamyrkyllä. Keittiön puolella on ollut kyllä muunlaisia haasteita myös. Ostin sellaisen vähän jytymmän (Amerikkalaisen!) tiskiharjan tässä ja hajotin sillä vähän paikkoja. En kyllä varsinaisesti tiskaamista rakasta vieläkään, mutta en nyt niin paljon sitä inhoa, että olisin halunnut hajottaa lasin ja irrottaa palan lautasesta ja vielä rikkoa mun kahvipannun. Se tiskiharja kyllä on oikeesti syyllinen, se on niin paljon suurempi ja paksumpi kuin mikään tiskiharja mitä olen aiemmin käyttänyt, että on vähän vaikeuksia oppia käyttämään. Ehkä siirryn vielä käyttämään kertakäyttöastioita…

Täällä on muuten satanut nyt yhteensä kuutena eri päivänä koko sinä aikana, kun olen täällä ollut. No uutisissa on ollutkin, että on tavallista kuivempaa ja kuvernööri on kehottanut säästämään vettä. Kuulin Suomessa, että Los Angelesin lähellä oli ollut joku metsäpalo, joka oli juuri ajoissa saatu hallintaan. En ajatellut asiaa sen suuremmin, mutta tuossa joku aika sitten yksi kaveri kertoili vähän aiheeseen liittyen. Se oli ollut päiväunilla ja oli herännyt siihen, että palokuntaa oli hyörinyt joka puolella ulkona. No sille myöhemmin selvisi, että sen asuinalue oli evakuoitu sen nukkuessa ja koska ei ollut kuullut, kun palokunta kävi oven takana, niin luulivat, että talo oli tyhjä. No siitä vierestä oli palanut naapurin talo, kaverin talo oli säästynyt ja sitten taas seuraava oli palanut, että flaksi kävi. Ja tämä siis tapahtui tuossa Valleyn pohjoisessa kulmassa. Että täälläpäin palaa talot kun on niin kuuma ja Suomessa rakennukset vetistelee kuralätäköissä.

Olen muuten tottunut käyttämään autoa täällä pesussa vähän useammin kuin Suomessa. Tai no vähän pakon edessä, kun tuo aurinko muuten pilaisi maalipinnan. Ei se nyt ”talvella” pahaksi menisi, mutta ne yli 40 asteen paistatukset ja hiekka ei tee oikein hyvää tolle mun rakkaalle nelipyöräiselle. Täällä on auton pesetys reilusti halvempaa kuin Suomessa, yllättäen, mutta olin silti yllättynyt kun pesetin ensimmäisiä kertoja autoa. Täällä ei oikeastaan ole ollenkaan sellasia pelkän konepesun sisältäviä autopesuloita, vaan kaikissa on hillittömät määrät työvoimaa. Ja siis pesetys tapahtuu siten, että ajetaan pesulan tontille ja asiakaspalvelija siitä ottaa auton, käyttää pesussa, vahaa ja kuivaa käsin ja antaa avaimet takaisin. Konepesun ja käsivahauksen sisältävä autonpesu maksaa $14! Aivan naurettavaa siis. Ainiin, ja ne imuroi myös sisätilat. Viimeksi kun kävin pesettämässä auton, niin se joka toimi siinä työn vastaanottajana, tämä oli siis eri henkilö kuin se joka teki sen varsinaisen pesemisen, sanoi, että ne vois pestä mun ajovalojen lasit puhtaiksi. No niissä on siis kulumisesta syntynyttä epätasaisuutta, niin sanoin että ei se ehkä onnistu kyl pesemällä. Siinä sitten juttelin vähän aikaa, niin ne tekee sille lasille siis hiekkapesun, innostuin sitten yrittämään ja kyllä siitä aika siisti tuli! Toisen valon jätin pesemättä, kun se pitäisi vaihtaa, siinä on yksi osa irti siellä sisällä.

Pientä vertailua, hyvin toimi!

Olen muutenkin todella tykästynyt tähän asiakaspalveluun täällä. Yritin vähän Suomessa käydessä avata tarkemmin muutamalle kaverille asiaa, mutta en ehkä onnistunut ihan täydellisesti. On hieman vaikeaa selittää sellaista, mikä kuulostaisi ihan utopialta sille kuuntelevalle osapuolelle. Vähän samaan tyyliin, kun on vaikea selittää Amerikkalaisille Suomalaista sosiaaliturvaa, koska se kattaa niin paljon, että sellainen ajatustapa ei mahdu Amerikkalaiseen ajatusmaailmaan. Kuitenkin, utopialta se kuulostaa, kun yrittää avata tätä asiakaspalvelun tasoa täällä. En ole vieläkään pakannut kertaakaan itse ruokia, kun käyn ruokakaupassa ja nykyään en niin paljon jaksa tarkistella asioita etukäteen, koska siihen menisi turhaan aikaa ja koska joka paikassa on kuitenkin joku joka auttaa, neuvoo, opastaa ja tekee sinun puolesta, jos olet asiakas. Joten olen siis päättänyt, että otan kaiken irti tästä ja juon Starbucksia sillä aikaa, kun asiat valmistuvat.

Tänään on tarkoitus mennä yhteen kansainvälisten opiskelijoiden tapaamiseen ja hengata siellä ilta. Olen hieman tarkoituksella pysytellyt poissa paikoista, joissa on pelkästään kansainvälisiä opiskelijoita, että oppisi nopeammin kaikki Amerikkalaiset tavat. Eksyin kuitenkin viime perjantaina menemään kansainvälisten opiskelijoiden kerhon kahvitunnille ja siellä sitten tapasin muutamia hauskoja tyyppejä. Päätettiin sitten käydä lauantaina Universalilla ja myöhemmin illalla käytiin sitten pienemmällä porukalla Hollywoodissa. Jännältä tuntuu sanoa, että kävi hengaamassa Hollywoodissa keskellä yötä, mutta yhtä jännältä tuntuu nykyään katsoa myös leffoja, kun kaikki on paikkoja, jotka on tässä ihan vieressä. Jännä juttu. Todellaki todellaki todellaki….